lauantai 29. heinäkuuta 2017

Uusia tuulia...


Kotisivujen päivityksen myötä alkoi kutkuttamaan ajatus, että pitäisi tehdä jotain facebooksivulle, joka on ollut hunningolla ainakin parin vuoden ajan. Jotenkin innostus päivittää sivua hiipui, en oikein tiennyt syytä. Pitkään pohdin sivujen lakkauttamista ja uusien perustamista mutta millaisia... jotain enemmän omaa tyyliä lähempänä. Jokin entisissä sivuissa ärsytti, se ei vain noussut tietoisuuteen. Seurasin muiden yrittäjäkolleegoiden sivuja, sitten sen äkkäsin. - Haluan tehdä aivan omannäköiset sivut, enkä seurata yleistä virtaa... mitä muut tekevät, pitäisi minunkin.

Hyvälle ystävälle kerroin suunnitelmistani. Jotain... omannäköistä. Sellaista mitä itse olen. Nimessä pitäisi esiintyä sielu, sillä unessa ennen taidekoulutustani olin nähnyt toistuvasti lauseen: "Elämääkin suurempaa on sielu ja taide". Sielusta puhun useasti, sillä se kuvaa kaikkea sitä sisäistä lepatusta, jota tyynen pinnan alla koen.

Niin syntyi sivustolle nimi Sielu saippuakuplassa. Ystäväni oli kovasti innostunut saippuoideni valmistuksesta. Nimi symboloi kauniilla ja hienolla tavalla elämää, sielun herkkää lepatusta. Saippuakupla on hauras ja lyhytkestoinen, mutta samalla elastinen ja omalla tavallaan vahva. Siinä voi nähdä elämän koko kirjon.

Olen nyt neljättä vuotta mukana kirjoittajapiirissä. Kirjoittanut olen ikäni, mutta koulu ajoilta saadusta palautteesta "sinä et hallitse kielioppia", "sinä et osaa kirjoittaa" kynnys lähteä mukaan kirjoittavien ihmisten pariin oli korkea. Uskoin, että minähän lennän piiristä ulos kuin leppäkeihäs. Toisin kävi. Kirjoittamisesta tuli maalaamisen ja musiikin ohella hengittämistä.
Niinpä, menee syteen tai saveen on ajatuksilleni lukijoita tai sitten ei Sielu saippuakuplassa sivusto rakentuu teksteilleni, kuvilleni ja maalauksilleni.

Matkakertomuksen rinnalla kulkee yrityksen kuulumiset ja ajatuksia tuotteiden takaa. Onhan yritys ja yrittäminen iso osa minuksi kasvamisen polkua.
Kerron tuotteiden takaa löytyvistä juurista luontoon ja luontosuhteeseen, symboliikkaan. Kaikesta mikä minua ihmisenä ja taiteilijana kiehtoo.

Mikäli matkakertomukseni minuksi, näkyväksi ja ajatukseni Akan Paja nimisen yrityksen tuotteiden takaa kiinnostaa, liity matkaseuraani https://www.facebook.com/Sielusaippuakuplassa/

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Etikettien tekoa ja huulivoidetta..


Tänään kokeilin tehdä tuleviin (myyntiin tuleviin) kosmetiikkatuotteisiini tuote-etikettejä. Näillä näkymin tulokset tulevat ensiviikolla ja toivon mukaan ne ehtivät vielä syksyn markkinatapahtumaan, jonne olen menossa. Siksipä hurahdin etikettien ihmeelliseen maailmaan jo ennen tuotetuloksia, sillä tiedän olevani peukalo keskellä kämmentä tietokoneohelmien hallinnan kanssa.

Kirjakaupasta löysin kivan näköisiä etikettejä ja vieläpä paketin kyljestä luin, että ilmainen helppokäyttöinen ohjelmakin tarrojen tekemisseen oli. Onnellisena lähdin peräti kaksi
etikettipakkausta kainalossani kohti uusia haasteita.

Ensimmäisen kauhistelukokemuksen jälkeen etikettiohjelma tuli otettua haltuun ja kyllä, se oli helppo. Etiketit jopa onnistuivat ilman itkupotku raivaria. ;)
Minähän olisin samantien tehnyt kaikki etiketit, niin innoissani olin onnistumisesta, mutta täytyy malttaa hetki vielä sillä ystäväni joka on graafinen suunnittelija suunnittelee parhaillaan minulle palasaippuoihin etikettejä, joita saan muunneltuna käyttää myös uusissa kosmetiikka tuotteissani. Mikäli nyt sopivat tarra-arkin kokoon.

             
                                               
                                        


No nyt on onneksi yksi murhe vähemmän. Sillä pelkäsin mitenkähän oikeasti onnistun noiden etikettien tekemisen kanssa.


Seuraavaksi hurahdin tekemään Louhi-huulivoidetta, jota oli tarkoitus tehdä vähän joka tuoksua, mutta koska en osannut oikein arvoida mitä mahtaa huulivoidehylsyyn massaa mennä, viiden hylsyn sijasta Granaattiomena -huulivoidetta tulikin 20. Eipä siinä mitään, myyntiin nuo menevät jokikinen. Huulirasvahylsyjen kanssa tuli vastaan ikävämpi pulma, tai jospa se on vain osaamisen puutetta. Osa hylsyistä päästi liemet pihalle ja tutkittuani asiaa, osassa hylsyjen alapäässä missä kierritysjuttu on ja "tuubin seinämät" eli kaksi irrallista osaa, joiden pitäisi olla tiiviisti yhdessä, mutta niin että "pohja-korkia" pystyy kiertämään , eivät jostain kumman syystä aina olekkaan ja raosta liemi valuu ulos. Kaikissa hylsyissä rakoa ei ole, mutta ainakin seitsämässä hylsyssä näin oli. Sitä en vielä osaa sanoa onko vika tuubissa vai minun taidoissani. Osaan tuubeja pystyin leikiten kaatamaan massan.
Seuraava ongelma, joka sekin ehkä liittyy tottumattomuuteen on huulivoiteen kierittäminen ulos tuubista, ei mainaa onnistua eikä myöskään sen takaisin kierittäminen muuta kuin kevyesti painamalla.
Joskus muistan, että tällaisia ongelmatuubeja on esiintynyt kaupankin huulivoiteissa.
Harmillista on nyt se, että jos vika onkin tuubien laadussa eikä minussa, minulla on vielä vajaa 40 hylsyä käyttämättä ja rahat kaikissa niissä kiinni.  Kun tein vasta äsken ison tilauksen pakkaustarvikkeista ulkomailta jossa nämäkin tuubi olivat mukana, ei sitä viitsi ihan pieniä määriä lähteä rahtien takia ulkomailta tilaamaan. Mutta ennen kuin vaivun epätoivoon pidetään lippu korkealla ja mieli positiivisena, että ongelmat ovat ratkaistavissa muulla tavalla.


                                              
                                                

                                      
                               
         

Pihkasalvasta ja kotitekoisesta saippuasta oli mielenkiintoinen juttu eilen (28.8) Maaseudun tulevaisuudessa. Luonnon raaka-aineista valmistettujen tuotteiden  kysyntä on nousussa, mikä on vaan positiivinen asia, itseltänikin kun piakkoin löytyy mm. pihkasta valmistettua kosmetiikkaa.




                       



Ja jottei vallan unohdu käsin valmistettua saippuaa voi ostaa lauantaina monelta suomalaiselta käsityöyrittäjältä Käsityökorttelista:


                          

                      Kuva: Onko lauantai karkkipäivä? Ensi lauantai ainakin on! Käsityökorttelin herkut eivät kuitenkaan lihota ja niistä saa iloa myös muulloin kuin karkkipäivinä.
Tervetuloa siis Helsinkiin Narinkkatorille 31.8. klo 10-18, ihan oikeiden käsityöyrittäjien markkinoille!


  Ja maaltakin sinne on helppo tulla:


                        Kuva: Kaikki tiet vievät Käsityökortteliin! Täältä maaltakin sinne on ihan mahdottoman helppoa tulla, kaikilla muilla kulkuvälinellä paitsi ehkä lentokoneella ja laivalla. Tee siis pirteä päiväreissu pääkaupunkimme hulinaan, vaikka vähän kauempaakin.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Pihkaista voidetta...


Kosmetiikan lainsäädännön uusi päivänmäärä sen kun lähenee ja mahdolliset tarvittavat koepalat saippuoista on nyt tehtynä yhtä epäonnistunutta lukuunottamatta. Eilen pistin turvallisuusarvioitsijalleni uutta viestiä kysyäkseni  miten edetä kun päivitykseni eivät tule millään ehtimään tuohon 11.7 eräpäivään.

Uusia kosmetiikkareseptejä olen mietiskellyt ja nyt päätynyt ratkaisuun, että glyseriini ja Cup Cake kylpypommi saavat lähtöpassit listasta, ainakin näiden arvioitavien saippuoiden listalta. Glyseriinisaippuan kanssa kun alkoholi (95% etanoli) on aika haatava hankkia. Sitä tosiaankin saa vain ulkomailta erityisiä lupia vastaan 5l vuodessa. Ja Cup Cake kylpypommi pistikin miettimään kun uutta direktiiviä lueskelin, saako leivosten näköisiä tai mitään minkä voi rinnastaa elintarvikkeeseen myydä. Joten mietintänystyrät pääsivät uudelleen käyttöön.

Ystäväni kanssa, joka on ammatiltaan graafinen suunnittelija, mietiskeltiin tuossa pariviikkoa sitten tulevien saippuaetikettieni graafista ilmettä ja siinä sivussa brändiä. Kehittelimme siinä sivussa yrityksen ilmettä muinaiseen suomalaisuuteen päin, yritykseni nimi Akan Paja ja sukunimeni Akkanen kun mainiosti viittaa vahvaan suomalaisuuteen. Sikipä mietin mikä voisi olla sellainen tuote tervasaippuan rinnalla, joka korostaisi ja nostaisi esiin suomalaisuutta. Kauan sitä ei tarvinnut miettiä. Toisin asiat ovat vasta idean ja kokeilun tasolla. Pihkavoide! Siinäpä mainio rasva. Jossa yhdistyy pikan hoitavuus, Suomalainen luonto ja mytologiat.

Tästähän innostuneena aloin kehitellä reseptiä ja tutustua pihkan puhdistukseen. Pihkaa saan onneksi omista kuusista ja isäni, joka on ollut ammatiltaan mm. metsuri on tuttu metsän kävijä ja tietää pihkan keruusta jotain. Tartuin astiaan ja veitseen ja lähdin kaivelemaan puiden kyljistä koekeittiötäni varten hieman pihkaa. Sitä sainkin lopulta ihan kivan määrän koetta varten.

Olen lapsesta asti rakastanut puita, varsinkin kuuset ovat olleet suosikkejani. Olen oikein vanhojen puiden suojelia! Ensimmäisen puun rungosta josta pihkaa nökäreen pari sain oli pihapuu, lapsuuteni leikkipuu, jonka oksien suojassa sijaitsi aina talvisin lumimajani.
Siinä purkkiini pihkaa rapsutellen vanhoista, aina lapuudestani asti paikallaan jököttäneistä puista ajattelin, että rakkaat puuni puut luovuttavat minulle auliisti  nyt antimiaan kun pihkaa tarvitsin.. 

Pihkan putsaaminen tapahtuu keittämällä pihkaa vesihauteessa. Tässä on kaksi tapaa, keittää pelkkä pihka vesihauteessa juoksevaksi ja lisätä vasta sitten öljy, tai kuten minä tein punnita pihkan sekaan saman verran mitä pihka painoi öljyä esim. rypsiöljyä. Öljy ja pihka keitetään matalalla lämmöllä, niin että pihka sulaa juoksevaksi ja moska valuu kattilan pohjalle. Tässä täytyy olla tarkkana ettei pihka pääse kiehumaan.

Kun pihka on juoksevaa sen voi sihdata joko hataran kankaan kuten sideharon tms. läpi jolloin roskat jäävät sihvilään/kankaaseen. Jos pihka on vielä epäpuhdasta sen voi siivilöidä vielä kertaalleen.

Puhdistettu pihka on hieman paksua, mutta juoksevaa ja väriltään kellertävää. Se on sellaisenaan pihkaöljyä, mutta salvan siitä saa laittamalla sekaan esim. mehiläisvahaa, jolloin koostumus muuttuu kiinteäksi.

Salvasta kehittelin myös rasvan sekoittamalla seokseen sheavoita ja avokadoöljyä ja lisäämällä koostumukseen varmuuden vuoksi Optihem -säilöntäainetta muutaman tipan.

          

torstai 20. kesäkuuta 2013

Kosmetiikkadirektiivi


Kosmetiikan eräpäivä lähestyy päivä päivältä... 11.7 astuu voimaan uusi lakimuutos, joka ei olekkaan ihan pikkujuttu kosmetiikkaa valmistavalle tai myyvälle yritykselle.  Niinpä on itsellänikin paikka aika sekaisin sillä kaikki vanhan lainsäädöksen aikaan tarkastettu kosmetiikka ei enään vastaa uusia turvallisuusvaatimuksia ja näin ollen 11.7 jälkeen tehty kosmetiikka pitää käyttää uudelleen turvallisuusarviotsijan luona vastamaan uudet vaatimukset. Lisäksi jokainen tuote pitää lisätä ennen markkinoille päästämistä EU:n uuteen kosmeettisten tuotteiden ilmoitusjärjestelmään. Nyt sinne pitää
ilmoittaa myös EU:n ulkopuolelta ensimmäistä kertaa EU:n alueelle saapuvat tuotteet.


                                             


Minulle turvallisuusarvioinnin päivitys tuli hieman yllättäen, en osannut varautua niin suuritöiseen muutokseen ja niinpä olen myöhässä päivitysteni kanssa, mutta eipä vielä hätää, sain turvallisuusarvioitsijani kiinni ja hän lupasi hoitaa homman kunhan flunssastaan paranee. Lisäksi minulla on muhimassa nippu uusia kosmetiikkareseptejä joita olen tarkoittanut tutkituttavaksi samaan syssyyn, mutta koska nälkä kasvaa syödessä ja taidon lisääntyessä haluan alkaa kokeilemaan hieman erillaisia reseptejä.  Uudet kosmetiikkareseptit ovat  osittain käyneet läpi toukokuusta alkaen "haastavan koekeittiön". Moni koe on mennyt piloille, tietoa olen hankkinut lisää kirjoja suomentamalla (englanninkielen taito kun on minulla sen verran onneton etten pysty kirjoista suoraa ohjeita lukemaan), sitten jälleen kokeillut, kokeillut ja kokeillut...
Tehnyt eriä uusiksi ja jälleen kokeillut. Periksi en ole antanut.

Nyt on valmiina muutama kosmetiikkakoepala/respti tarkastusta varten, mutta osa vielä tekemättä sillä osa raaka-aineista menee ulkomaan tilaukseen. Uutta direktiiviä lukiessani tarttui muutama kohta silmään joka aiheuttikin päänvaivaa. Lukemani mukaan uusi direktiivi kieltäsi kaiken sellaisen kosmetiikan myymisen, joka muistuttaa elintarvikkeita tai on rinnastettavissa niihin -eli toisin sanoen muffinssi- ja kakkusaippuoiden myyminen jatkossa olisi siis kiellettyä. Tämä onkin harmillinen tapaus, jos asia on niin, sillä iteäni se ei onneksi vielä kosketa, mutta juuri kun ajattelin muffinssisaippuaa alkaa tekemään.




Olen yrittänyt tehdä glyseriinisaippuaa, epäonnistuen kokeillujen suhteen. Ensin syynä oli liian laimea alkoholipitoiuus (alkoholipitoisuuden pitänee olla vähintään 95%) ja kun pirtua yritin apteekista kysellä, tulin tulokseen että suomesta sen hankkiminen on melko mahdotonta. Pirtua saa apteekista ainoastaan lääkäri 3l vuodessa omaan käyttöönsä. Ulkomailta yritin sitä myös metsästää ja jossain sanottiin että USA:sta saa 5l vuodessa lupia vastaan ostaa. Lupiin törmäsin sattumalta myös Soap Kitchenin sivuilla kun aineita haeskelin, joten glyseriinisaippua sellaisenaan alusta lähtien tehtynä taitaa jäädä suosiolla pois laskuista.

Viimeisimmän kokeen tein kunnon pirtulla (95%), jota löysin kotikaapista tipan. Glysetiinisaippuaa kyllä tuli, mutta kirkastuttamisista huolmatta saippua jäi kuitenkin melko sameaksi. Joten sameuden poistaminen vaatisi vielä lisää koeita, mikä on toinen syy miksi saippua ainakin toistaiseksi jää pois laskuista. 

Kalanrasvasaippuan suhteen, jota mietin myös myyntiin tulevaksi, pitäneen selvittää turvallisuusarvioitsijan kanssa omat venkuransa, onko niitä ja jos on niin minkälaiset. Pitänee tarkistaa myös saippuan tuoksu, ettei se kovin voimakkaasti kalalle tuoksahda, jotta sitä voisi sitten myyntiin harkita. Lisäksi kalamyllyn isännän kanssa, josta kalanrasvaa saan, pitänee vielä palveerata saatavuudet sun muut pikkujutut kuntoon. Hän ainakin innostui saippua ajatuksesta viimevuonna niin, että lupasi auliisti rasvaa ja haaveili ottavansa ihan myyntiinkin asti valmista saippuaa. Silloin en vielä osannut sanoa mitään saippuan myyntiinsaattamisesta, sillä tarkastus joka reseptille, saippualle ja raaka-aineille laboratoriossa tehdään on kallis ja ihan jokavuosi en viitsi uusia reseptejä tehdä, mutta nyt asia on toinen kun tämä lakimuutos tähän tuli.


Kylläpä tässä töitä ja päänvaivaa riittää tämän lakimuutoksen kanssa vielä sen jälkeenkin kun olen uusista kosmetiikoistani koepalat saannut. Eniten hirvittää tuo oikea-oppinen tietojen kirjaaminen EU:n tietokantaan, että teen kaiken oikein ja mitähän mahtaa tuoda tullessaan noiden "vanhojen" saippuoiden päivitys -joutuuko niille jotain tekemään ja häilyvä varjo: Hinta. Mitähän mahtaa tämä kaikki tulla jälleen maksamaan?
Tehtävä se kuitenkin on, tuli mitä tuli. Luotan vedataiteen sanoin siihen, että kaaokseen tulee järjestys! =)
Ja onhan se kiva sitten syksyllä saada taas uusia tuotteita markkinoille.

torstai 16. toukokuuta 2013

Kalanrasvasta saippuaa

Viime kesänä vierailin Topennon kalamyllyllä markkinoilla myymässä Saippuaa Elettiin sitä ennenkin tapahtumassa ja kalamyllyn isäntä innostui sappuoistani niin, että päätti  kysyä voisiko kalanjätettä hyötykäyttää saippuanteossa. Päätinpä ottaa mukaani ämpärillisen kalanmoskaa ja kotona sitten lajitella möskä pienenpiin pusseihin jotka pakastin kokeilua varten.

Syksy ja talvi vierähtivät kaikkia muita hommia tehden enkä viitsinyt aloittaa kalanrasvalla sörssäämistä, kunne vasta nyt kevällä kun loin miettiä uusia reseptejä myyntiä varten. Niinpä lähdin etsimään tietoa kalanrasvasaippuasta, kun en kuitenkaan ihan näppituntumalta halunnut lipeän ja rasvan suhdetta heittää, on siinä rasvankeitossa sen verran kova työ.
Kolleega sitten avusti löytämään lipeälaskurin netistä, mistä löytyi Sillin/kalaöljyn lipeäkerroin, josta napsasin lukeman ylös. Edellisenä illalla toin pussin kalanjätettä tiskialtaaseen sulamaan ja seuraavana aamuna ryhdyin hommiin. Sen verta voin heti alkuun sanoa, että kyllä kalanjätteiden käsittely vaati luontoa pistää möskä kattilaan ja uuniin, oli se sen näköistä ja hajuista, että kaikesta sitä tuleekin mieleen keittää saippuaa.






Uunissa annoin kalanjätteen hautua matalla 100 asteen lämmöllä 4h, sekoittaen välillä, jonka jälkeen nostin rasvan uunista, annoin jähtyä hetken ja vein ulos jossa kaasin rasvan sihdin läpi toiseen kattilaan. Moska joka jäi sulamatta lensi kompostiin, mutta jäljelle jäänyt rasva punnittiin ja joukkoon lisäsin kovat rasvat Shean ja Kaakaovoin ja mitatun lipeän + veden. Olin tilannut tätä saippuaa varten Pienestä Tuoksukaupasta Kaoliinisavea, mutta kuinkas ollakkaan kun niin innokkaana odottelin miten massa saippuoituisi unohdin saven tässävaiheessa tyystin.

Saippuoituminen kävi aika kivuttomasti ja onnellisena kaasin saippuan muotteihin ja vein viileään. Kun pöytää siistin äkkiä muistin: se savi! Ei muuta kuin massa, joka ei mahtunut maitopurkkiin kokonaan, vaan laitoin sen silikonimuottiin, irti muoteista ja kattilaan ja  savea sekaan, vatkaus ja uudelleen muottiin. Näytti onnistuvan.

Kalarasvan haju joka levisi uunista pitkin kämppää aika ällöttävänä, hävisi iltaamyöden kun hieman tuuletti ja itse saippuamassa ei olenkaan haissut hullummalle, kala siinä tietenkin tuoksuu mutta saippuan ominaishaju ehkä enemmän kuin itse kala.

Tänä aamulla kurkkasin muotteihin ja irrottelin koepalat niistä. Hyvältä näytti. Tuoksukaan ei oikeastaan hullumpi ja koepesu osoitti, että saippua pesee hyvin, on mielyttävän pehmeä ja vaahtoava. Vaikka saippuassa kala tuoksahtaakin, käsiin tuoksu ei jäännyt ja kypsyminen lopulta osoittaa jääkö kalantuoksu saippuaan ja jos jää niin kuinka voimakkaana.

               

torstai 21. helmikuuta 2013

Kevättä kohti

Vuoden alussa en ole suunnitelmistani huolimatta joutanut saippuakattilan ääreen, sillä päätyöni taidemaalaus on pitänyt kiireisenä ja työhuoneenikin on taulujen sekä maalien vallassa. Joten uusista mielenkiintoisista reseptikokeiluista huolimatta pitää "kokailuja" hieman siirtää keväämmäksi.

Olen hieman tehnyt kirjahankintoja viimeaikoina lisää. Aivan ihania kirjoja kosmetiikan teosta ja saippuanvalmistuksesta löysin kirjastossa käydessäni joulun alla, ihan itsekkin yllätyin kuinka monipuolisesti kirjallisuutta olikin tarjolla. Muutamasta kirjasta tein myös hankintapäätöksen itselleni. Uusi kirja johon katseeni osui marketin kirjaosastolla oli Karen Gilbertin Luonnollista kauneutta. Kirjassa oli aivan ihania jopa jos voisi sanoa "suussa sulavia" ohjeita hierontapaloista, suklaa ja appelsiini huulibalsamista, kylpysulista (pistää toivomaan, että itsellä olisi kylpyamme) ja kylpypommeista ja paljon muusta ihanasta... Kirjahan piti ehdottomasti hankkia ja sen löysinkin kohtuu edullisesti huuto.netistä.

                                     

Tämän kirjan ohjeita pitää siis ehdottomasti päästä kokeilemaan käytännössä ja mökiltähän löytyy savusaunan pihasta vanha kylpyamme. ;) Mikäs sitä estää kesäpäivinä täyttämästä sitä ja pulahtamalla koivujen katveessa ihan rentouttavaan kylpyyn.





Tänään sain kyselyä sähköpostiini, että järjestetäänkös niitä saippuanvalmistuskursseja. Tottahan toki niitä järjestetään. Yksi sellainen on jo mielessäkin kevään/kesän kynnykselle. Vielä en ole ajankohtaa sen enenpää ehtinyt miettiä, mutta ainakin yksi kurssi on kesälle tiedossa jos ei peräti toinenkin tuonne Kangasniemen suunnalle, riippuen meneillään olevista projekteistani ja miten ne lähtevät kehkeytymään.




Lopuksi muutama resepti yrttikylpyihin (kirjasta: kauneutta ja puhtautta luonnosta, Anu Ranta ja Kristiina Ounapuu).  "Tutkimuksissa on osoitettu, että yrttien terveelliset ainesosat imeytyvät ja vaikuttavat lämpimässä kylvyssä ihon läpi. Lämmin kylpy oikein käytettynä saa ihmeitä aikaan. Yrttejä ei saa kuitenkaan laittaa suoraa kylpyveteen vaan keitä ne tai pane pussiin roikkumaan ja hautumaan. "

Stressatun iltakylpy

1dl mesiangervon kukkia
1dl tinjamia
1dl orapihlajaa

Nukkumatin iltakylpy

1dl humalan kukintoja
1dl tinjamia
1dl kanervankukkia

Tuli tässä mieleeni että millainen mahtaisi olla Laulajan iltaylpy. Huomenaamulla on oltava pirteänä laulutunnilla, sillä silloin on avoimessa amkssa minulla näytetunti ja niinpä toivotelen Laulajan iltakylvyn reseptin myötä kauniita unia!

Laventelia, rauhoittavaa ja rentouttavaa yrttiä. Sitä pitää olla.
Olkoon laventelia siis 1dl
Kanerva, sillä sillä on myös mieltä rauhoittava vaikutus
Olkoon kanervaa siis 1dl
Rosmariini aromaattinen ja rentouttava yrtti
Olkoon romariinia siis 1dl
Ja mieltä virkistäväksi ja mielyttävää tuoksua Mintusta
Olkoon minttua siis 1dl.






sunnuntai 5. elokuuta 2012

Yöjasmiinin tuoksua

Kesä on ollut menekkiä saippuoiden suhteen ja kaappiin on tullut selvää vajausta. Syksy tuo mukanaan uusia jälleenmyyjiä ja tapahtumia, joten saippuaa pitäneet ruvata oikein tehtailemalla tekemään.=)
Tällä viikolla valmistin Oliiviöljy -saippuaa. Väriksi tuli punaista, valkoista ja sinistä, sekoitin värit massan joukkoon ja lisäsin tuoksuksi Yöjasmiinia. Lopuksi lisäsin massan joukkoon vielä varmuudeksi valkoista väriä, ettei massaan sekoitetut värit värjäisi saippuaa liian tummaksi.

Iroitin massan muotista eilen ja leikkelin sen valmiiksi paloiksi. Saippua oli ikävän harmaa, mutta väristä oli tullut hauska "pinta-rakenne" kun pieniä väripilkkuja oli siellä täällä. Asettelin kuvaan saippuan kauniisti marjojen kanssa ja hoksasin, että siitähän tuli kaunis syys saippua. Yöjasmiinin raikkaassa tuoksussakin on jotain menneen kesän vivahteikkuutta.

Saippua kuitenkin jatkoi värjääntymistä muotista oton jälkeen, tänä aamuna siinä oli kauniin punertava sävy. Ihan selvästi syksysaippua!
Toivottavasti saippuassa säilyy värit mitkä olisivat hempeän läpikuultavia, jotka sopisivat syksyn tunnelmaan.


Syyssaippua ei ole vielä tässä ruvennut punertumaan.